Tästä se alkaa!

Tästäpä alkaa blogin ensimmäinen kirjoitus. Joiku on juuri täyttänyt 8 kuukautta eli ei ole enään ihan pieni pentu. Päädyin perustamaan blogin, kun elämä alkoi aika pitkälle pyöriä ihanan koiran ympärillä ja fb:n päivityksetkin alkoivat täyttyä koiran kuvilla ja kuulumisilla. Jospa siirtäisin nämä koirajutut tänne, niin juuri asioista kiinnostuneet voisivat lueskella koirakuulumisia ja -juttuja täältä, enkä kyllästyttäisi muita tuttaviani näillä jutuilla. :)

Viikonloppuna kävimme Joikun kanssa Oulun Nallikarissa järjestetyssä lappalaiskoirien erikoisnäyttelyssä. Joikun kanssa osallistuimme pentusarjaan 7- alle 9 kk. Minua jännitti hirrmuisesti. Joiku on välillä kova haukkumaan ja edellisten kahden viikon aikana Joiku oli ollut tavallistakin levottomampi. Levottomuuten varmaankin vaikutti hormoonitoiminnan muutokset, sillä samoihin aikoihin alkoi merkkailut ja jalka nousta puskalle tultaessa. Jännitystä lisäsi myös se, että edellisissä mätsäreissä Joiku oli niin mahdoton eikä millään rauhoittunut, jolloin katsoin parhaimmaksi poistua kokonaan. 

Jännitykseni osoittautui turhaksi. Alkupuuhkumisen jälkeen Joiku rauhoittui, vaikka toki haukkui välillä. Poitsu oli kuulolla hienosti aina kun pyysin eikä yrittänyt pörhistellä muille koirille. Kehässä meni jo paremmin kuin elokuussa Limingassa, vaikka parannettavaakin vielä on. Joiku oli hienosti sarjassansa ensimmäinen! Palkintoja ei pokailtu, mutta hyvä arvostelu ja pojan hieno käytös oli älyttömän hieno juttu, kun viime viikot ovat olleet hieman haastavampia. :)

Joiku vasemmalla

Alkuviikko on sitten kulunut koiran kanssa rennommissa puuhissa. Maanantaina teimme mäkitreenit kinnerahtaus-kommentin innoittamina. Etsiydyimme paikkakunnan yhdelle harvoista korkeammista paikoista, joka on vielä tänne P-Pohjanmaan tasamaalle erikseen rakennettu. :D Kivuttiin Joikun kanssa ylös ja alas montakertaa ja viimeisessä nousussa sykemmittarini näytti jo ihan hyviä lukemia: 191. Joikulla oli todella hauskaa, eikä siinä näkynyt emäntään verrattuna juurikaan väsymisen merkkejä. Lenkkien lisäksi olemme puuhailleet pienen omakotitalomme pihalla leikellen pensaita ja kukkapenkkejä matalaksi. Joiku on kovasti koittanut auttaa kannellen oksia ympäri pihaa ja viihdyttämällä emäntää iloisilla spurteilla ja leikeillä. :)

Tässäpä hieman kuulumisia tältä perältä! Nyt voisin kaivaa naksuttimen, jumppapallon ja skeittilaudan esille ja aktivointitemppujen palkkioiden muodossa antaa osan Joikun iltapalasta... :)